{"id":41,"date":"2013-03-23T15:29:52","date_gmt":"2013-03-23T13:29:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/?p=41"},"modified":"2014-06-01T21:17:52","modified_gmt":"2014-06-01T19:17:52","slug":"bysanttilainen-nainen-yhteiskunnan-voimavarana-ja-heikkoutena","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/2013\/03\/23\/bysanttilainen-nainen-yhteiskunnan-voimavarana-ja-heikkoutena\/","title":{"rendered":"Bysanttilainen nainen yhteiskunnan voimavarana ja heikkoutena"},"content":{"rendered":"

\"byzant\"<\/a>Bysantin keisarikunnassa (330-1453) oli vuosisadasta toiseen ylh\u00e4is\u00f6naisia, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t monin tavoin poliittista ja yhteiskunnallista valtaa. Keisarillisessa hovissa naisten omien etujen ajaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen ajoittain bysanttilaisen politiikan tekemisen luonteenomainen piirre. Muutamat keisarinnat k\u00e4yttiv\u00e4t hovissa h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 valtaa. Vallan k\u00e4yt\u00f6n taustalla oli usein keisarin luonteen heikkous ja keisarinnan kyltym\u00e4t\u00f6n
\nvallanjano.<\/p>\n

Ehk\u00e4 kuuluisin n\u00e4ist\u00e4 Bysantin keisarinnoista oli karhunkesytt\u00e4j\u00e4n tyt\u00e4r ja my\u00f6hemmin keisari Justinianoksen (k. 565) puoliso Teodora (k. 548). Sek\u00e4 keisari Justinianos ett\u00e4 keisarinna Teodora olivat l\u00e4ht\u00f6isin vaatimattomista oloista.<\/p>\n

Teodora k\u00e4ytti hovissa surutta poliittista ja uskonnollista valtaa. T\u00e4ss\u00e4 kaikessa h\u00e4n luonnollisesti tarvitsi my\u00f6s yhteiskunnan vaikutusvaltaisten miesten apua.<\/p>\n

Bysanttilainen historioitsija Prokopios Kesarealainen kuvaa Salaisessa Historiassaan Teodoran nuoruusvuosia ilotytt\u00f6n\u00e4 ja n\u00e4yttelij\u00e4tt\u00e4ren\u00e4 Konstantinopolissa. Prostituutio oli yksi Bysantin yhteiskunnan synkist\u00e4 varjoista. Sit\u00e4 yll\u00e4pitiv\u00e4t k\u00f6yhyys, sosiaalinen ep\u00e4oikeudenmukaisuus ja ennen muuta himoihin taipuva ihmisluonto.<\/p>\n

Keisarinna Teodora teki merkitt\u00e4vi\u00e4 aloitteita prostituutioon ajautuneiden tytt\u00f6jen ja naisten auttamiseksi. Keisarinnan ansiosta keisari Justinianos julkaisi muun muassa erityisen k\u00e4skykirjeen parittamista ja alaik\u00e4isten tytt\u00f6jen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vastaan.
\nEtenkin maaseudulla k\u00f6yh\u00e4t vanhemmat m\u00f6iv\u00e4t usein tytt\u00e4rens\u00e4 ahneille parittajille. Keisarinna muutatti vanhan palatsin naisluostariksi, jota kutsuttiin nimell\u00e4 Metanoia (Katumus). Se oli tarkoitettu kilvoituspaikaksi entisille prostituoiduille.<\/p>\n

Naiset Eevan tytt\u00e4rin\u00e4<\/h3>\n

Bysanttilaisten naisten yhteiskunnallinen ja poliittinen asema ei juuri poikennut muiden patriarkaalisten yhteiskuntien naisten asemasta. Naisten edellytettiin olevan riippuvaisia, ensin is\u00e4st\u00e4\u00e4n ja sitten aviomiehest\u00e4\u00e4n. Naisten luonnollisena osana el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4htiin avioliitto, johon kuului perheen ja talouden hoitaminen.<\/p>\n

Bysantissa naiset n\u00e4htiin Eevan tytt\u00e4rin\u00e4. Heid\u00e4n seksuaalisuutensa koettiin vaarallisena, koska se merkitsi miehille jatkuvaa kiusausta. Miehet kontrolloivat naisia avioliiton ja perheen kautta.<\/p>\n

Bysanttilaisen naisen asema oli ep\u00e4varma. H\u00e4nen vaikutusmahdollisuutensa riippuivat el\u00e4m\u00e4n olosuhteista, suvusta ja asemasta sukupolvien saatossa. Bysanttilaisen naisen asema riippui paljolti siit\u00e4, miten h\u00e4n samastui perheeseen, mieheens\u00e4 ja lapsiin. Naisella ei ollut omaa oikeutta, vaikka h\u00e4nell\u00e4 olisi ollutkin perheess\u00e4\u00e4n vaikutusvaltaa.<\/p>\n

Naisten vaikutusvalta kasvaa 900-luvulta l\u00e4htien<\/h3>\n

Bysantin aristokraattisten sukujen valta kasvoi 900-luvulta l\u00e4htien, samoin my\u00f6s naisten yhteiskunnallinen vaikutusvalta. Ylh\u00e4is\u00f6naiset saivat aikaisempaa enemm\u00e4n sivistyst\u00e4 ja koulutusta. Se oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, sill\u00e4 Bysantin keisarikunnan asioiden hoitaminen vaati muodollista koulutusta.<\/p>\n

Muutamat Komnenos- hallitsijasuvun (1081-1185) naiset tukivat kirjailijoita ja kirjallisia piirej\u00e4. Se nosti naisten kulttuurista ja yhteiskunnallista profiilia, vaikka ilmeisesti heid\u00e4n keskeisen\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n oli tehd\u00e4 tunnetuksi suvun hyv\u00e4\u00e4 mainetta. Kirjallisesti ehk\u00e4 lahjakkain n\u00e4ist\u00e4 hallitsijasuvun naisista oli keisari Aleksios I:n (k. 1118) tyt\u00e4r, historioitsija Anna Komnena (k. noin 1154).<\/p>\n

Anna sai erinomaisen koulutuksen. H\u00e4nen opintoihinsa sis\u00e4ltyi antiikin Kreikan klassikkoja, historiaa, maantiedett\u00e4 ja filosofiaa. Ep\u00e4onnistuneen vallankaappausjuonen (1118) j\u00e4lkeen Anna joutui vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n naisluostariin. Siell\u00e4 h\u00e4n kirjoitti historiateoksen Aleksias, joka on rajoituksistaan huolimatta t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hde keisari Aleksios I:n merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 hallituskaudesta.<\/p>\n

Bysanttilaiset naiset antoivat oikeusasioissa yleens\u00e4 suvun miesten edustaa perhett\u00e4. Kuitenkin on s\u00e4ilynyt esimerkkej\u00e4, jotka kertovat naisten ajaneen oikeudessa asioitaan menestyksellisesti. Naisten suurin mielenkiinto kohdistui my\u00f6t\u00e4j\u00e4isoikeuksiensa puolustamiseen. Bysantin laki varmisti erityissuojelun naisen my\u00f6t\u00e4j\u00e4isille.<\/p>\n

Kaikissa oloissa my\u00f6t\u00e4j\u00e4iset s\u00e4ilyiv\u00e4t naisen omaisuutena, my\u00f6s silloin kun aviomies oli niiden haltija. Jos nainen kuoli ennen miest\u00e4, my\u00f6t\u00e4j\u00e4isomaisuus siirtyi lapsille. Jos taas mies kuoli ensin, my\u00f6t\u00e4j\u00e4iset j\u00e4iv\u00e4t t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 h\u00e4nen leskelleen. Leski sai lain mukaan my\u00f6s miehens\u00e4 my\u00f6t\u00e4j\u00e4iset. Nainen siis hallitsi lasten nimiss\u00e4 suvun omaisuutta.<\/p>\n

Bysanttilainen nainen: yhteiskunnan voimavara ja heikkous<\/h3>\n

Bysantin miesten hallitseman yhteiskunnan ironioihin kuului, ett\u00e4 naiset valvoivat usein huomattavaa osaa suvun omaisuudesta. Toisaalta bysanttilaiset lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4t pyrkiv\u00e4t est\u00e4m\u00e4\u00e4n naisia hukkaamasta suvun omaisuutta, ja sen vuoksi haluttiin kielt\u00e4\u00e4 naisten oikeudellinen asema.<\/p>\n

Keisari Leo VI:n (k. 912) 48. novella kielsi naisilta oikeuden toimia laillisissa kaupoissa todistajina. Novellan mukaan naiset puuttuivat asioihin, jotka kuuluivat yksinomaan miehille! Toiseksi lains\u00e4\u00e4t\u00e4jien mielest\u00e4 oli sopimatonta, ett\u00e4 hovin naiset olivat oikeudessa silm\u00e4tysten miesten kanssa, sill\u00e4 kunniallisten naisten odotettiin pysyv\u00e4 kotona. Naistenhan ei sallittu osallistua huvitilaisuuksiin eik\u00e4 hippodromin rientoihin ilman miehens\u00e4 seuraa. Jos he kuitenkin meniv\u00e4t niihin omin p\u00e4in, se antoi aviomiehelle perusteen hakea avioeroa.<\/p>\n

Kirkko suhtautui naiseen p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti samoin kuin lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4t. Bysanttilainen kanonisti Teodoros Balsamon (k. 1195) n\u00e4ki naiset uhkana Kirkon hyv\u00e4lle j\u00e4rjestykselle. Naisluostarien johtajat olivat ainoita naisia, joilla oli oikeus valvoa muita naisia.<\/p>\n

Balsamonin mielest\u00e4 naiset lankesivat uskomusmaailmansa takia herk\u00e4sti taikauskoon. H\u00e4n mainitsee esimerkkin\u00e4 Komnenos-sukuun kuuluvan prinsessa Zoen, joka harjoitti taikauskoa. Zoe sairastui vakavasti eiv\u00e4tk\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rit kyenneet h\u00e4nt\u00e4 auttamaan, mutta er\u00e4\u00e4t \u201dpakanat\u201d lupasivat parantaa h\u00e4net. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n prinsessan sairaus johtui \u201dmaagisista syist\u00e4\u201d.<\/p>\n

Naisissa on Balsamonin mielest\u00e4 Eevan tytt\u00e4rin\u00e4 mahdollisuus pahan tekemiseen. Valta tekee naisista todellisesti paholaisen v\u00e4likappaleita. Pyh\u00e4\u00e4 Neofitos Erakkoa kauhistutti ajatus naisen seksuaalisuudesta, jolla olisi valtaa miehiin. H\u00e4n koki naisellisen vallan miehuullisten hyveiden ja naisellisten syntien v\u00e4lisen\u00e4 taisteluna. Nainen oli bysanttilaisessa yhteiskunnassa pahuudelta turvassa ainoastaan miehest\u00e4 riippuvaisena eli joko tytt\u00e4ren\u00e4 tai vaimona.<\/p>\n

Bysanttilaisilla naisilla oli yhteiskunnassa ristiriitainen teht\u00e4v\u00e4. He olivat yhteiskunnan voimavara ja heikkous. Suurin osa yhteiskunnan varallisuudesta yhdistyi avioliittoon. My\u00f6s yhteiskunnan moraali liittyi avioliittoon. Siksi Kirkko korosti ihanteellisen avioliiton merkityst\u00e4.<\/p>\n

Avioliitto on Jumalan lahja, jonka H\u00e4n asetti paratiisissa. Syntiinlankeemus merkitsi ihmisen eettist\u00e4 rappiota ja Jumalan kuvan h\u00e4m\u00e4rtymist\u00e4. Se h\u00e4m\u00e4rsi my\u00f6s miehen ja naisen alkuper\u00e4isen suhteen. Synti sairastutti ihmispersoonan ja siit\u00e4 seurasi avioyhteyden rakkauden ja vapauden h\u00f6ltyminen. Avioyhteys tuli kiusausten ja ep\u00e4j\u00e4rjestyksen alaiseksi.<\/p>\n

Bysantin kirkko alkoi 1100-luvulta l\u00e4htien korostaa aikaisempaa voimakkaammin naisen my\u00f6nteisi\u00e4 moraalisia ominaisuuksia avioliiton hengellisiss\u00e4 ja moraalisissa asioissa. Kirkko opetti, ett\u00e4 naisten luonto koki t\u00e4yttymyksens\u00e4 avioliitossa. Bysanttilaiset naiset oppivat lapsesta l\u00e4htien yleens\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n paikkansa: he olivat alamaisia, ensin is\u00e4lle ja sitten aviomiehelle. Bysanttilainen yhteiskunta piti naisten velvollisuutena huolehtia perheens\u00e4 aineellisesta ja hengellisest\u00e4 hyvinvoinnista.<\/p>\n

Teksti: i Jarmo Hakkarainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Bysantin keisarikunnassa (330-1453) oli vuosisadasta toiseen ylh\u00e4is\u00f6naisia, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t monin tavoin poliittista ja yhteiskunnallista valtaa. Keisarillisessa hovissa naisten omien etujen ajaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen ajoittain bysanttilaisen politiikan tekemisen luonteenomainen piirre. Muutamat keisarinnat k\u00e4yttiv\u00e4t hovissa h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 valtaa. Vallan k\u00e4yt\u00f6n taustalla oli usein keisarin luonteen heikkous ja keisarinnan kyltym\u00e4t\u00f6n vallanjano. Ehk\u00e4 kuuluisin n\u00e4ist\u00e4 Bysantin keisarinnoista oli karhunkesytt\u00e4j\u00e4n tyt\u00e4r […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":42,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-41","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-maaliskuu-2013"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":80,"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions\/80"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/media\/42"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.pistisry.fi\/on\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}