Paastoblogi: Maria Egyptiläisen sunnuntai

Maria Egyptiläisen sunnuntai

Suuren Paaston 5. Sunnuntaimaria_egypt

 

Paaston viidentenä sunnuntaina muistelemme pyhittäjä Maria Egyptiläistä.

 

Maria Egyptiläinen on esimerkillään ikuisesti ajankohtainen opettaja. Erittäin nuorena ilotytöksi ruvennut Maria eli muutenkin iloittelevaa elämää, eikä pidätellyt minkään halunsa toteuttamisesta. Kuitenkin hän teki parannuksen ja siirtyi kilvoittelemaan autiomaahan.

”Valaistuna ristin armolla, | sinut nähtiin katumuksen kirkkaana valona, | joka hälventää intohimojen pimeyden, oi pyhä. | Sinä ilmestyit enkelinä lihassa | pyhälle Zosimalle erämaassa. || Rukoile Kristusta meidän puolestamme, oi Maria, vanhurskas äitimme. Pyhittäjä Maria Egyptiläisen tropari, 5. säv.”

Ainaisesti ajankohtaiseksi Maria Egyptiläisen tekee maallinen lähtötilanne. Hän seurasi ja tyydytti maallisia himojaan, kuten moni maailmassa elävä tekee nykyäänkin. Hän olisi voinut olla kadulla näkemäsi ilolintu tai iltapäivälehden itseään esittelevä kansikuvatyttö. Vasta hänen päätöksensä parannukseen erottaa hänet monista niin silloin ja nykyään elävistä. Muistaen että hän teki parannuksen noin 29 vuotiaana, ymmärrämme tuomitsemisen vaarallisuuden; kaikilla niistä jotka nyt elävät samanlaista elämää kuin hän eli nuorena on edelleen sama mahdollisuus pelastukseen.

”Paeten synnin sumua, | ja valaisten sydämesi katumuksen valolla, | oi kunniakas, | sinä tulit Kristuksen luo, ja uhrasit itsesi Hänelle, | Hänen puhtaimman ja synnittömän Äitinsä ollessa esirukoilijanasi. | Sinä olet saavuttanut rikkomuksiesi anteeksiannon || ja riemuitset aina enkelten kanssa. Pyhittäjä Maria Egyptiläisen kontakki, 4. säv.”

Maria Egyptiläinen ei kuitenkaan langennut omaan pyhyyteensä tai tuntenut itseään ”ehjäksi pelastuneeksi” joka opettaisi muita pois lankeemuksen teiltä. Hän eli ja opetti esimerkillään, jonka vanhus Zosima kirjasi ylös. Hän ei ruvennut katusaarnaajaksi, vaan vetäytyi hiljaisuuteen. Ei kirjoittanut kirjaa kokemastaan, vaan hänestä tehtiin kirja kirkon puolesta, jotta hänen opetuksensa ei unohtuisi.

 

Teksti: Johannes Koskinen


Posted

in

by

Tags: